perjantai 14. marraskuuta 2008

Hei Kaikki - blogi on perustettu!

Olemme nyt perustaneet kirjakerhon blogin!

Testaamme hieman.

Olli

3 kommenttia:

Antti kirjoitti...

Hyvät arvostetut Soc. litt. med. kirjakerhon jäsenet. 4.12.2008

Historiikin lyhennelmä

Lyhyt katsaus kerhomme menneisyyteen.

Vuosi 1977 oli monella tapaa merkittävä. Suomen itsenäisyys täytti silloin 60 vuotta. Presidenttinä oli 77-vuotias Urho Kekkonen. Maahan oli juuri toukokuussa nimitetty Kalevi Sorsan 2. hallitus, jonka opetusministerinä oli Kalevi Kivistö. Oopperatalon suunnitelmat hyväksyttiin. Samoin Paasikiven patsaskilpailun tulokset. Bo Carpelan sai pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Jimmy Carter vannoi tammikuussa presidentinvalan. Neuvostoliiton johdossa olivat Leonid Breshnev ja Aleksei Kosygin. Ugandaa hallitsi Idi Amin. 14.7. syntyi Ruotsissa kuningatar Silvialle ja Kaarle VI Kustaalle 3250 g painava tyttö, jonka kunnon ja sukupuolen Ruotsin hallitus kävi perinteen mukaan tarkastamassa seuraavana päivänä. Tyttö sai nimekseen Victoria Ingrid Alice Desiree. Elokuun 16. päivä kuoli Elvis Presley.

Perhe Alasoini oli jo useita vuosia kuulunut erääseen vanhemmista ihmisistä koostuvaan kirjallisuuspiiriin, johon kuuluivat mm. Ilmi ja Esko Järvelin, Kirsti ja Mauno Tuomisto, Sven ja Hanna Holmberg, Jouko ja Aune Puhakka sekä Katri Kokkonen. Anne oli kuitenkin usein toivonut kontakteja oman ikäisiimme, joten hän ehdotti eräänä päivänä kollegaperheille, olisiko heillä kiinnostusta lähteä tämmöiseen harrastukseen. Ilmeisesti useillakin tahoilla kaivattiin hieman monipuolisempaa kontaktipintaa, kuin mitä medisiinarien keskinäinen seurustelu yleensä oli. Varsinkin kollega Matti Lamberg innostui asiasta ja toivoi tällaisen kirjakerhon perustamista.

Vanha kerhomme oli 16. huhtikuuta 1977 kokoontunut Katri Kokkosen luokse käsittelemään Paavo Rintalan romaania Nahkapeitturin linjalla. Tällöin päätimme kutsua ensimmäisen ystäväjoukon koolle Kulhon Aittolammille, jossa ensimmäisessä kokouksessa ehdotimme käsiteltäväksi samaa Rintalan ”Nahkapeitturin linjalla” -kirjaa. Päivä oli 18.6.1977. Sovittiin, että isäntäväki ei saa tarjoilla muuta kuin keittoa ja siihen kuuluvia lisukkeita ja tietenkin virvokkeita, mikä sääntö perittiin edelliseltä kerholtamme. Ensimmäisellä kerralla tarjoiltiin herkullista maksakeittoa ja mm. sangriaa. Mukana olivat Lambergit, Lounasmeret, Käyhköt ja Vänskät. Koistiset tulivat mukaan seuraavana vuonna, jolloin käsiteltiin Vänskillä Suurta Illusionia.

Kerhon tärkein olemus on jäsenten yhdessäolo mielenkiintoisen kirjallisen aiheen merkeissä. Oleellinen osa kokoontumista on myös yhteinen ateria, jonka merkitys on henkisessäkin mielessä erittäin suuri. Isä Erkki Piiroinen sanoi kerran eräässä yhteydessä, että ortodoksisen käsityksen mukaan yhteinen ateria on henkisen yhdessäolon korkein maallinen muoto. Siitä syystä myös välähdyksiä yhteisiltä keittoaterioilta on sisällytetty istuntojen kertomuksiin.

Seuraavat kokoontumiset olivat

3.12. 1977 Lounasmeri Kilpi Tamara
3.2. 1978 Käyhkö Vonnegut Äiti yö
7.4. 1978 Vänskä Waltari Suuri illusioni
26.5. 1978 Tuunainen Nin Päiväkirja
11.8. 1978 Alasoini Paasilinna Isoisää etsimässä
Haanpää Kenttä ja kasarmi
18.11.1978 Koistinen Bulgakov Saatana saapuu Moskovaan

...jne. Kymmenen ensimmäisen vuoden aikana kokoontumisia kertyi 27. Lounasmeret muuttivat pois 1978 ja Tuunaiset tulivat mukaan.

Ensimmäistä viittä vuotta ei erityisemmin juhlittu, mutta 1982 herätettiin ajatus omasta ”Ex libriksestä”.

Jokiniemet kutsuttiin mukaan 1985.

Vapun aattona 1986 olivat sitten Ex librikset valmiina, kun Tuunaisella keskusteltiin Matti Pulkkisen ”Romaanihenkilön kuolemasta”. Samana päivänä tuli tieto Tshernobylin onnettomuudesta.

10-vuotisjuhlia vietettiin hotelli Kimmelissä 1987. Palkitsimme toisiamme ”kunniamerkein” ja keskustelimme Laxnessin teoksesta ”Läpi harmaan kiven”.

Jo aikaisemmin luetun Bulgakovin romaanin ”Saatana saapuu Moskovaan” kunniaksi matkustimme Moskovaan maaliskuussa 1989. Perusteluna oli Jokiniemien tuttavuus Oinosten kanssa. Suurlähettiläänä oli kuitenkin silloin vielä Heikki Talvitie. Residenssilounaalla olivat mukana ulkoministeriön Suomen osaston päällikkö Ignatjev, päällikön sijainen Vinogradov ja kaupallinen asiamies Piskulov. Mukana oli myös Risto Härkösen perhe. Vierailimme Pushkin-museossa ja kävimme katsomassa Bolshoi-teatterissa Leoncavallon Pajatsoa ja baletti ”Chopinianaa”. Mukava kokemus oli uzbekistanilainen ravintola. Tapasimme myös Laura Reinilän (os. Kataviston).


15-vuotisjuhlia vietettiin Prahassa 1992. Teemana oli Hasekin ”Kunnon sotamies Svejk”, jota käsiteltiin linnavuorella ravintolassa ”U Svece Mathause” (U = luona). Muita kohteita oli mm. Hotel Olympic, Sokolovska-katu, Loretan kirkko, U Kalicha (Pikari), ravintola Mucha. Jokiniemet puuttuivat.

Toisella vuosikymmenellä oli kokoontumisia 23.

20-vuotisjuhlat olivat Tallinnassa syyskuussa 1997, jälleen Oinosiin ja suurlähetystöön tukeutuen, nyt oli Pekka suurlähettiläänä. Söimme illalla ravintolassa nimeltä ”Karikas”. Keskustelimme Jaan Krossin teoksesta ”Syvyydestä”. Muisteltiin prinsessa Dianaa. Jälkiruokakahvit nautittiin kabaree ”Astoriassa”. Meno ja paluu laivalla ”Meloodia”.

Lokakuussa 1998 kävimme Riiassa. Majoitus Metropole –hotellissa. Kirjana oli Anna Ziguren ”Kuitenkin niin kaukana”, jota käsiteltiin Jurmalassa Orients ”Elina” –ravintolassa. Mukana olivat muut paitsi Jokiniemet ja Tuunaiset. Kävimme National Operassa seuraamassa Moskovan Operettiteatterin esitystä ”Lepakko”.

31.12.1999 Millennium-juhla Tapahtumat alkoivat Koistiselta, jossa kuultiin pianosooloja: Ritva Koistinen ystävineen esitti Madetoja-kilpailuun harjoitettuja kappaleita.
Tiina Karhu: Bach: Preludi Cis-d.
Henna Martikainen: Debussy: Etydi
Pia Nevalainen, huilu ja Leena Hytti, piano: Enescu: Cantabile
Marja Kalevi: Ravel: Sonatiini, 2. osa
Marja Koistinen: Debussy: Iloinen saari
Sen jälkeen siirryttiin Pielisjoen linnaan, jossa nautittiin Millenium-päivällinen: Riistapatee, kirkas suppilovahverokeitto, silavoidut kalkkunaselykset, Ainolan porkkanapiiras, Utran lasitehtaan juusto, liköörimarinoidut marjat ja kahvi avec. Tarjoilusta huolehti ravintola Neliapila ja Ari Koikkalainen vaimoineen. Leikittiin ja laulettiin. Jokainen perhe esitti imitaatiokuvaelman jostakin kerhon aikaisemmin käsittelemästä kirjasta. Vuosituhannen vaihtuessa siirryttiin ulos katselemaan ilotulitusta, joka tapahtui pääasiassa Ilosaaresta ammuttuna.


28.9.2002 Koistinen Aila Meriluoto Mekko meni taululle Seuraava sitaatti on Eeva-emännän ”pöytäkirjasta”:

”Poikkeuksellisesti välistäveto Allun 60-v jälkimainingeissa ja mukana
Hälvät sekä hieman myöhemmin
seuraan liityivät Mixtuuralaisista loput. Tuunaisen Kari ja Anja alustivat
kirjan ja vilkasta keskustelua oli yli
tunnin, tosin keskustelu tällä kertaa jäi emännältä vähemmälle, vaikka
kirja tulikin luettua.
Sadonkorjuu ja lähestyvän Allun vapaa-ajan innoittamina olimme tehneet
Allu paprikalihapataa a`la Allu ja
emäntä kesäkurpitsakeittoa, porkkana-hunajaviipaleita leivän kera sekä
kuorrutettua kukkakaalipaistosta.
Juomina oli Petroskoin matkan tuliaisina ( Votkaa, Meikoffia, Amarettoa)
ja punaviiniä. Houkutuksesta minttu ja kirsikkajuustotortut kahvin kera.
Osa vieraista viipyi jopa yli puolen yön! Mixtuura toi tuliaisina Allulle
maskotin - ihan Allun näköisen nuken, jolla oli punainen sykkivä sydän,
stetoskooppi kaulalla ja viulu .Sydän
sykki monta viikkoa, tarvitsisi nyt uuden patterin. ”

Irlannin matka 1.5. – 5.5.2003 ks liite.



5.11.05 Vänskä Jo Nesbø: Punarinta (Rødstupe)
Valmistautuessamme tähän iltaan saimme yllättäen suruviestin: Rakas jäsenemme Kari Tuunainen oli kutsuttu joukostamme pois myöhään torstai-iltana 3.11. n klo 21. Karin valtava tietomäärä elämän eri aloilta ja seurallinen persoonallisuus oli rikastuttanut meitä 27 vuoden ajan. Tarkemmat yksityiskohdat varsinaisessa historiikissa.

14.8.04 Vietettiin runoiltaa Jokiniemessä.

31.12.06 Koistinen Turunen, Heikki Yö kevään kuun.
Suunniteltiin Kiovan matkaa Maijan ja Laura Reinilän puuhaamana.

4-7.5.2007 Toteutui suunniteltu 30-vuotismatka, josta Eeva laati seikkaperäisen raportin, jonka yksityiskohtaisemmin on selostettu varsinaisessa historiikissa.

Varsinainen historiikki valokuvineen olisi mahdollista laatia esim. CD-levylle Wordilla luettavassa muodossa. Tästä olisi syytä keskustella jossakin yhteydessä.

Ollin hankittua netistä tilaa omalle blogille olisi tämän käyttö syytä opettaa kerholaisille tulevana vuonna.

Terveisin Antti

Antti kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Antti kirjoitti...

Sofi Oksanen: Puhdistus (alustuksen runko kirjakerholle)

Kertoo Neuvostoajan Virosta.

Asukkaita 1 333 000. Tallinnassa 400 000.

Viron historiaa

Oma historianopettajani kertoi kouluaikana, että Euroopan eniten kärsinyt kansa ovat irlantilaiset, mutta toisena tulevat virolaiset. Voisi kuvitella, ettei virolaisten historia aikaisempinakaan vuosisatoina ole periaatteessa paljonkaan poikennut Sofi Oksasen nyt kuvaamasta ajasta. Samoin voisi ajatella kohtalon kolhineen myös liettualaisia ja latvialaisia, mutta heistä emme ole vielä lukeneet. Historianopettajani korosti myös usein, että muistakaa lapset: ”suomalainen talonpoika on aina ollut vapaa”.

Katsaus historiaan:

Viron aluetta kutsuttiin keskiajalla ja uuden ajan alussa Liivinmaaksi. Kansa kutsui itseään silloin nimellä maarahvas ja kieltään nimellä maakeel. Eesti -nimi otettiin käyttöön vasta 1700-luvulla. Suomalaiset kutsuvat maata Viroksi, mikä on kielitoimistonkin suositus. Viro tarkoittaa Eestissä kuitenkin vain kahta koillista maakuntaa Itä- ja Länsi-Virua. Niistä pidettiin yhteyttä erityisesti Suomeen Virolahdelle. (tässä yhteydessä: vrt. Ruotsi = Roslagen, Suomi = Varsinais-Suomi)

Valtapolitiikka
Vuonna 1208 alkoivat Viron alueen valtataistelut. Maa jaettiin aluksi Tanskan kuninkaan, Tarton piispan, Saarenmaanpiispan ja Kalpaveljesten ritarikunnan kesken. Kalpaveljet littyivät myöhemmin Saksalaiseen ritarikuntaan ja Tanska myi alueensa ritarikunnalle 1346. Talonpojat taistelivat kaikkia valloittajia vastaan ja tunnetuin kapina on Yrjönyön kapina. Aatelisto ja kaupunkien porvaristo oli yleensä saksalaisia. Keskiajan kaupungit, Tallinna, Tartto, Pärnu ja Viljanti olivat Hansa-kaupunkeja.
Valtatyhjiö, taisteluita 1500-1620. Aluetta tavoittelivat Ruotsi, Tanska, Venäjä ja Puola-Liettua. Ruotsi sai Täyssinän rauhassa 1595 Viron pohjoisalueet ja Altmarkin rauhassa 1629 koko Liivinmaan.
Venäjä sai Viron 1721 Uudenkaupungin rauhassa. Aateliston asema säilyi kuitenkin muuttumattomana. Maaorjuutta ruvettiin poistamaan 1816 mutta maaomistus säilyi muuttumattomana ja talonpojista tuli maanvuokraajia.
1800-luvun alussa alkoi innokas viron kielen ja kirjallisuuden harrastus ja 1861 valmistui Kreutzwaldilta kansalliseepos Kalevipoeg.
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset valtasivat Viron rannikon ja Tallinnan. Saksan luhistuttua 1918 Viro julistautui itsenäiseksi 24.2. jonka jälkeen alkoi Viron vapaussota joka päättyi Tarton rauhaan 1920. Maareformi käynnistyi, maa jaettiin virolaisille.
Talouslama 29-33. Hykkäämättömyyssopimus Saksan kanssa. Presidentti Päts diktaattori 34-38. YYA 1939. Neuvostotasavallaksi 1940.
Saksa miehitti jälleen, 2. maailmansota 41-44. Sodan jälkeen kollektivisointi.
Suvereniteettijulistus 1988 Gorbatsovin aikaan.

Sofi Oksanen syntyi Jyväskylässä 7.1.1977. Hän on ylihuomenna 32 vuotta ja siten nuorin Finlandia-palkittu kirjailija. Isä suomalainen sähkömies, äiti virolainen dipl. insinööri. Esikoisromaani Stalinin lehmät käsittelee mm. syömishäiriöitä, Neuvosto-Viroa ja maahan muuttajuutta. Seuraava romaani Baby Jane käsittelee paniikkihäiriötä. Paitsi Finlandialla, hänet on palkittu myös Kalevi Jäntin palkinnolla 2008 ja Vuoden Kristiina-palkinnolla 2008 ja Waltari-palkinnolla 2008. Ehdokkuudet Runeberg-palkintoon 2003 ja 2009 sekä Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkintoon 2003. Kaksi näytelmää: Puhdistus ja High Heels :Society.

Sofi Oksasen varhaisemmissa haastatteluissa hänen olemuksestaan heijastui masennus, ilottomuus ja ahdistus. Myöhemmin hänen on nähty hymyilevän. Syynä on varmasti syvä antautuminen sekä teatteriversion, että kirjan pahuuteen ja julmuuteen. Nähdäkseni venäläinen ihmiskäsitys perustui usein hallitsevan luokan ateismiin, jota Dostojevskin Karamazovin veljeksissä sanotaan johtavan siihen, että kaikki on luvallista.
Kirjan tekeminen on ollut varmasti tuskallista ja raskasta työtä, eikä siihen tähän mennessä ole ollut kellään rohkeutta. Slaavilaisen neuvostoajan totuuden kuvaaminen naisnäkökulmasta ei kirjallisuudessa ole vielä saanut perusteellista ilmaisuaan. Vain Solzenitsyn on päässyt julkisuuten asti Vankileirien saaristollaan. Samoin Varlam Salamov Leninin testamentillaan. Nämä ovat kuitenkin miesnäkökulmia.
Kirjan tapahtumat ovat varmaankin yleismaailmallisia valloittajan ja voitetun välisiä konflikteja eri muodoissaan. Naiset ovat tulleet kidutetuiksi ja raiskatuiksi kaikissa sodissa ja miehet tapetuiksi. Olisi mielenkiintoista tietää miten aineisto on koottu. Yksi tieto on kuitenkin saatu: Sofi Oksasen suvussa on sattunut tapaus, jossa vanha äiti eli sisarussarjan viimeisen kanssa kotona. He löysivät pihalta haavoittuneen sotilaan ja rakensivat tälle piilokomeron. Vanhaa äitiä ei viety kuulusteluihin, mutta nuori nainen vietiin. Hän palasi, mutta ei puhunut koskaan enää.
Puhdistus oli ensin teatteriesitys, mutta Oksanen laajensi sen romaaniksi. Tekstistä heijastuu myös sen visuaalisuus, tavoitteena on varmasti ollut myös elokuva. Ei kai voi muuten kuvitella esim. miten raatokärpäset saadaan teatterinäyttämöllä noudattamaan ohjaajan ohjeita.

Kaikki nämä tapahtumat olisivat voineet tapahtua myös suomalaisille, jos puolustustahtomme ei olisi ollut niin luja ja talonpojan vapautta pidetty itsestään selvänä asiana. Sivistyneistö olisi vangittu ja tapettu. Myöntyväisyyspolitiikkaan suostumattomat joko olisi surmattu tai viety Siperiaan. Maa olisi osittain kansoitettu venäläisillä.

Vielä YYA-sopimuksen tekohetkellä oli suuri vaara ajautua virolaiseen kohtaloon. Paasikivi kuitenkin peräänantamattomuudellaan sai neuvoteltua 1948 maallemme itsenäisen aseman.


Kronologinen otsikointi


1936-1939 Aliide syö viisiterälehtisen sireeninkukan ja rakastuu. Kävelyllä Ingelin kanssa hautausmaalla. Näkevät saksalaisen Hansin. Hans ja Ingel naimisiin.

1939 LV s. 121 Kreelin mummon varikset vaikenevat. Ingel odottaa lasta.

1939 – 1944 s. 125 Rintaman kumu vaihtuu siirapin tuoksuun. Saksalaiset sotilaat iltaa istumassa. Lähtivät. Hans lähtee metsään. Ihmisiä alkaa kadota.

1944 LV s. 136 Ensin tehdään verhot. Tsekistien käynti. Miliisin käytös. Hans palaa komeroon.

1946 LV Oletteko varma, toveri Aliide? Sisaruksia kuulustellaan. Hans on piilossa.
1947 LV Kohta Aliide tarvitsisi paperossin. Aliide palasi sienimetsästä ja joutui kuulusteltavaksi ja kidutettavaksi ja raiskattavaksi kunnantalon alakertaan.

1947 LV He astuivat sisään kuin isännät. Neljä miestä vie kolmikon kunnantalolle. Alkavat kiduttaa Lindaa.

1948 LV Aliiden vuode alkaa haista sipulille. Aliide valitsi Martinin. Traktorilaulu. Martin Truu alkaa opettaa.

1948 LV Kuinka Aliiden askel muuttuu kevyeksi. Naimisiin. Turvallinen olo.

HP 5/1949 Komerossa. Vapaan Viron puolesta

HP 5/1949 Komerossa. Mikä Englantia viivyttää?

1949 LV Aliide Truun koettelemukset. Aliide allekirjoitti Ingelin ja Lindan viennin.

HP 5/1949 Elämää komerossa. Missä Ingel ja Linda?

1949 LV Aliide kirjoittaa Hansille kirjeitä Ingelin nimissä.

1949 LV Hans ei lyö Aliidea, vaikka voisi.

1949 Aliide säästää Ingelin hääpeitosta palasen. Asettuminen entiseen kotiin. Ihmiset välttelevät katsomasta toisiinsa.

1950 LV Jopa kinopojan tytöllä on tulevaisuus. Sosialistisia elokuvia. Tunnisti kunnantalon miehen.
1950 LV Hans maistaa moskiittojen maun suussaan, näki unta että Ingelillä on asiat huonosti.

1950 s. 318 Miten Hans voi rakastaa Aliidea? Lähtisikö Hans Tallinnaan töihin?

1951 s. 323 Passin paikka on povitaskussa. Elokuvissa tulipalo. Kinopojalta passi!

1951 LV s. 327 Aliide voitelee kätensä hanhenrasvalla, juottaa unilääkettä Martinille. Hans on loukkaantunut metsässä. Ingel on tullut?

1951 LV Aliide suutelee Hansia ja siivoaa veren. Antaa unilääkettä, vie komeroon. Tukkii ilmareiät.

1952 LV Aliide hammaslääkärissä tutussa Kunnantalossa. Turskanmaksaherkkua?

1953-56 LV Talvi syntyy. Rehabilitointia. Tuleeko Ingel ja Linda takaisin?

1960 LV Martin on ylpeä tyttärestään. Kirja(?) Vapaussodasta. Joulu? Aliidella ja Talvella ei ole yhteisiä tarinoita.

1960-luku LV Aliide jonottaa. Makkaroissa matoja. Hammastarkastus.


1980 LV Diagnoosi. Tsernobyl. Talvi ilmoitti Suomesta. Mielipidevangit Ukrainaan. Sementti loppui. Ruokaa Ukrainasta. Miehet eivät kelpaa naisille. Martin Truu kuolee.


1991 Vladivostok Zara ihailee kiiltäviä sukkia ja maistaa giniä, kun Oksanka on käymässä. ”Dollarien ja fimmien perässä”

1991 Vladivostok Kaapissa isoäidin matkalaukku ja laukussa toppatakki. Emasüda, isoäiti opetti viroa.

1991 Berliini. Tyttö kuin kevätpäivä. Pornofilmejä.

1991 Berliini. Zara pukee päälleen punaisen nahkahameen ja oppi tavoille. Elämä Nataschana.

91 LV Kivien jälkeen tulevat laulut. Siperiaan tekin kuuluisitte.
91 LV Aliide löytää Ingelin rintaneulan ja kauhistuu. Volli. Kultakello. Singer.

1991 Berliini s. 103 Valokuva, jonka Zara on saanut isoäidiltään. Kortti, jossa Viron osoite, Tammen talo.

1991 Berliini Unelmien katkera hinta. Zaran velka Pasalle. Lottokynä.

1991 Berliini Tie kutsuu. Autolla Puolan, Liettuan ja Latvian kautta. Lavrenti käy ottamassa valokuvia. Tallinnaan.

1992 Tallinna Miksei Zara tappanut itseään aikaisemmin. Zara kuristaa esimiehensä ja lähtee etsimään Ristin kylää ja Aliide Truuta.
1992 LV Zara etsii Tammin taloa.

92 LV Aliide Truu. Raatokärpänen. Zara makaa pihalla.
92 LV Zara etsii sopivaa tarinaa
92 LV Aliide tekee kylvyn

92 LV Jokainen veitsen kilahdus kilisee Zaralle ivaa.

92 LV Zara keksii pakosuunnitelman ja Aliide virittelee ansoja. Auto?

92 LV Pelko palaa illaksi kotiinsa. Pojat heittelevät kiviä seinään.

92 LV Pasan auto on hetki hetkeltä lähempänä.

92 LV Varkaiden tarinat kiinnostavat toisia varkaita. Aliide tunnistaa kuvasta Zaran isoäidin, Ingelin.

92 LV s. 223 Aliide Truun yksinäisyys. Talvi ei tulekaan Suomesta. Aliide pyytää Zaraa kertomaan Vladivostokista.

92 LV s. 234 Zara on kiinnostuneempi Viron asioista kuin Talvi.

92 LV Zara löytää rukin ja hapanleivän juuren. Z. kuvittelee isoäitiään asumassa talossa.

92 LV Aliide estää sokeriastiaa putoamasta. Zara potkii ovea.

92 LV Zara löytää komerosta kuolleita kukkia ja Hansin vihon!

92 LV Aliide miltei alkaa pitää tytöstä. Hansin tyttärentytär!

92 LV Mitä Ingel oli kertonut Aliidesta?

92 LV Miten ne näkevät lentää pimeässä. Pasa ja Lavrenti käyvät kovistelemassa.

92 LV s. 325 Tytöllä on Hansin leuka.

92 LV s. 339 Aliiden komea metsä. Aliide ampuu Pasan ja Lavrentin. Zara löytää Hansin kuvan.

92 LV Aliide taittelee reseptivihon kuoreen ja alkaa valmistella vuodetta. Polttaisi itsensä Hansin vieressä. NKVD = Narodnyi komissariat vnutrennih del. = sisäasiainministeriö.